“Mis työ ootta?”
kuiskaa tyttö pimeään.
Tämä on nyt hänen
kotinsa,
Tämä hänen uusi
vuoteensa,
Ja hän makaa
siinä kipu viiltäen,
Eikä ymmärrä,
Miksi äiti ei
auta,
Miksi sisko ei
tule,
Miksi isä ja veli
ovat poissa.
Mutta kun koko maailma
on muuttunut,
Niin miten he
tytön löytäisivätkään,
Näin vieraasta
paikasta?
Tai ehkä ne eivät
häntä enää halunneet.
Ehkä onkin vain
hän,
Pois lähetetty
tähän huoneeseen,
Jossa itku ei
merkitse mitään.
”Mis työ ootta?”
kuiskaa tyttö pimeään
Eikä hän tunne
enää kättä,
Joka ryppyistä
otsaa silittää.
No comments:
Post a Comment