Tuesday, January 1, 2013

Jouluaamuna


Pailu liikautti kitalakeen liimautunutta kieltään ja irvisti. Suu maistui jäkälältä. Aikamoiset bileet.
Hänen vieressään Menna venytteli, haukotteli ja säpsähti istumaan.
”On jo täysi päivä!” Tyttö hamusi lattialta vaatteensa. ”Mikset herättänyt?!? Logistiikkajohtaja saa hepulin!” Menna kiskoi ylleen housut ja punaisen paidan ja alkoi penkoa petiä etsien toista villasukkaa. ”Ei meidän kuulu jäädä reitille koko yöksi. Eskaloi vielä pukille ja sitten olen pulassa.”
Pailu hiveli Mennan selkää. ”Oli kai se sen väärttiä?”
Mennankin huulet kaartuivat hymyyn ja hän läpsäytti Pailua tämän punaisella piippolakilla. Villasukka löytyi ja hän sujautti sen jalkaansa samalla kun Pailu nousi istumaan ja sovitti lakin pörröiseen päähänsä.
”Mitenkäs sinun kotitonttuhommasi?” Menna kysyi, sipaisten oman punalakkinsa sotkuisten mustien lettiensä päälle. Hän suuntasi ovella ja alkoi kiskoa lapikkaita jalkaansa.
”Perhe nukkuu. Hiirikierroksen ehtii illallakin.” Pailu ponnisti jaloilleen. Virhe. Silmissä musteni ja päänsärky räjähti takaraivossa. ”Au. Ehkä sitä jouluolutta olisi voinut maistella vähemmän.”
”Hyvää joulupäivän jatkoa,” Menna tyrskähti naurusta.
”Soita mulle!” Pailu huusi juuri ennen kuin ovi sulkeutui Mennan jäljessä ja vajosi takaisin sänkyyn. ”Mieluiten huomenna...”

No comments:

Post a Comment